Nuorisotoimikunta järjesti 28.4.2020 nuorille aikuisille etäbingoillan Zoom-verkkoalustalla. Paikalle tuli peräti 17 nuorta lyhyellä varoitusajalla. Illan bingoemäntänä toimivat Viivi ja Paula. Mukana oli myös kaksi kirjoitustulkkia varmistamassa, etteivät bingonumerot mene osallistujilta ohi. Peli sujui ongelmitta ja fiilis oli hyvä, kun bingon voittajat saivat palkintoja ja aplodeja. Etäpeli sai hyvän vastaanoton ja korviimme kaikui muitakin peliehdotuksia. Mukaan saatiin myös pari uutta kasvoa joka on aina kiva juttu! Seuraavan kerran etäpelaillaan jo keskiviikkona 20.5. Haluatko miljonääriksi teemalla. Olethan ilmoittautunut jo mukaan?
Matka alkoi Kajaanin lentokentältä 1.2.2020 yhdessä luokkalaiseni ja ystäväni Hilla Heikkisen kanssa. Lento lähti klo 17.35 ja olimme Helsingissä 19.30. Ensimmäinen yön vietimme GLO lentokenttähotellissa. Pieni mukava huone, jossa ei ollut ikkunoita. Seuraavana päivänä aikaisin aamulla lensimme Frankfurtin lentokentälle ja sieltä Veronaan, jossa olimme noin kolmen aikoihin päivällä sitä aikaa. [Aikaeroa tunti]Lentokoneesta oli mahtavat vuoristomaisemat.
Majoituimme yhden perheen luo. Perheen isä oli autoalan opettaja ja omisti myös oman autokorjaamon. Ensimmäisen viikon kiertelimme kouluissa ja katselemassa nähtävyyksiä. Veronassa oli kolme autoalan koulua, kaikissa opiskelijoina vain poikia, mutta naisopettajia oli kuitenkin. Kouluissa ei ollut ruokalaa, vaan lounaaksi syötiin erlaisia sämpylöitä joita sai eurolla. Pääsimme osallistumaan tunneille ja tässä kuva kun pääsimme maalaamaan auton oven. Hilla valitsi värin.
Kaksi opettajaa veivät meidät myös näkemään Gardajärveä. Kyseiseillä alueella kävimme myös tutustumassa kirkkoihin, toisessa niistä eräs nunna piti meille esittelykierroksen.
Seuraavat viikot olimme työskentelemässä autoalan yrityksissä. Minä menin Bertucco auto nimiseen merkkikorjaamoon. Siinä Nissan ja Mitsubishi korjaamossa pääsin tutustumaan erilaisiin työtiloihin ja -tapoihin. Yleisesti ottaen englannin osaaminen oli heikkoa: minun tuutori korjaamolla, isäntäperheen tyttäret, muutama opiskelija ja opettaja sen sijaan osasivat hyvin englantia, joten selvisimme muutenkin kuin elekielellä. Hauska sattuma oli, että yksi apuopettaja osasi suomea, koska hänen miehensä on Sotkamosta [samalta paikkakunnalta kuin minä]. Kävimme heidän luonaan lounaalla ja oli muuten mukavaa puhua suomea muidenkin kanssa kuin vain Hillan. Bertucco autossa oli myös yksi työntekijä jolla oli samanlainen kuulonalenema yhdessä korvassa kuin minulla. Tinnitystä hänellä ei ollut, eikä hän käyttänyt minkäänlaista kojetta tai kuulonsuojausta töitä tehdessä. Isäntäperheen isä vei meidät yhtenä päivänä tutustumaan kilpapyöräyritykseen. Italiassa pyörillä kilpailu on kuulemma suosittua.
Kävimme myös Milanossa. Kiersimme Hillan kanssa todella isossa karkkikaupassa, jonne muuten meni jopa 60 euroa yhteensä. Kävimme myös Ferrariliikkeessä, jossa ihailimme kamalan kalliita vaatteita (yksi nahkatakki oli 1100e), sekä rikkaiden ihmisten ostoskeskuksessa (tavallaan kuin Stockman), jossa myytiin myös Marimekon ja Iittalan astioita.
Reissun kohokohta oli karnevaalit. Sitä voisi kuulemma verrata meidän vappuparaatiin, mutta Veronassa se tuntui olevan paljon isompi. Siihen valmistutaan kuulemma koko vuosi ja sen oli kyllä näköinenkin. Ihmiset erilaisista järjestöistä ja työryhmistä kävelivät keskustan läpi tiettyä reittiä ja tanssivat ja soittivat musiikkia ja oli vielä erilaisia paraatiautoja.
Saimme myös kierroksen Veronan keskustassa, näimme erilaisia rakennuksia ja entisiä jäännöksiä ja kuulimme niiden historiasta. Näimme Romeosta ja Juliasta tunnetun Julian kodin ja hänestä tehdyn patsaan. Oli sanonta, että jos koskettaa patsaan tissiä, niin se tuo hyvää onnea. En mennyt koskemaan. Mutta tässä siis kuvia sieltä keskustasta ja muualta Veronasta hienojen rakennuksien ja maisemien vuoksi.
Olimme takaisin Kajaanissa 27.päivä. Oli helpottunut olo päästä takaisin Suomeen, osittain siksi, että pääsimme karkuun koronavirusta, kun se alkoi jylläämään Italiassa mutta suurimmaksi osaksi siksi, että pääsi takaisin lumen ja metsän keskelle. Sanoisin että yhtä hyvät maisemat lentokoneesta, vaikkei vuoristoa ollutkaan.
Ja kyllä, söimme paljon pizzaa ja pastaa. Veronassa oli yleistä laittaa perunaa pitsan päälle, tiedän outoa, mutta oli ihan yllättävän hyvää. Seuraavassa kuvassa lempparini, jonkin sorttinen pitsa jossa oli erilaisia lihoja. Ei ollut normaalia saunapalven tapasta kaupassakaan, vaan suosivat ilmakuivattuja sun muita kinkkuja ja lihoja. Viini- ja pastahyllyt olivat kuitenkin aina pisimmät.
Vähän minä tiesin, kun aivan täyteen pakatun autoni ja pienen kääpiövillakoirani Pipan kanssa huristin Etelä-Suomesta Lappiin viime syksynä. Saavuin elämäni ensimmäistä kertaa silloin Lappiin ja Muonioon. Olin aloittamassa työt seuraavana päivänä Muonion kunnan alueella terveydenhoitajana.. Valmistuin keväällä 2019, joten työkokemusta ei ollut ehtinyt luonnollisesti vielä kertyä suuremmin. Sen verran ammatillisten harjoittelujaksojen ja sijaisuuksien perusteella tiesin, että vastaanotto- ja päivätyö olivat ne työmuodot, joissa koen olevani vahvoilla. Minulla on oikean puolen mikrotia, ja BAHA-kuulolaite päivittäisessä käytössä. Huonokuuloisuuteni ei estä työskentelyä esimerkiksi osastotyössä, mutta työstäpalautumisen haasteet eivät oman kokemukseni mukaan mahdollistaneet toivomaani vapaa-aikaa. Haaveenani oli kouluterveydenhoitajan työ jo opiskelemaan hakiessani, ja päätin toteuttaa haaveeni.
Luonto on minulle kaikki kaikessa. Olin nyt myös seuraamassa useamman vuoden haavettani ja unelmaani päästä tutustumaan ja kokemaan Lappia sen kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan.. Nyt vasta jälkikäteen asiaa tarkasteltaessa joku lähipiiristäni olisi voinut ehkä yrittää pitää jalkojani paremmin maassa, itse en siinä hetkessä sitä kovin hyvin osannut. Toisaalta muiden viisastellessa tai pelotellessa olisi voinut jäädä lähtemättä, ja se jos mikä olisi harmittanut. Toisaalta sen verran määrätietoisesti olin tehnyt jo päätöksen lähtemisestä, että en usko, että mieltäni olisi saanut enää muutettua.
Ensimmäisen työpäivän sekavien tunteiden käsittelyä ja uusien asioiden omaksumista helpotti lämmin vastaanotto työyhteisön puolesta. Töiden edetessä ja ensimmäisten asiakkaiden tullessa vastaanotolle voin sanoa, että hetkeen en muista kokeneeni sellaista jännitystä ja epävarmuutta omasta osaamisestani. Laajat työtehtäväni ulottuvat kaikenikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen kouluterveydenhuollosta seniorineuvolatyöhön, ajokorttitarkastuksista kuulontutkimuksiin ja muihin lakisääteisiin terveystarkastuksiin, välillä myös sijaistaen toista terveydenhoitajaa äitiys- ja lastenneuvolassa. Työn monipuolisuus on sen tarjoama kullanarvoinen rikkaus työuran tässä vaiheessa ammatillista kasvua mahdollistaen ja tukien. Kuuloasiakkaat ovat henkilökohtaisista syistä minulle sydämen asia, ja olen nauttinut päästessäni tekemään töitä heidän kanssaaan. Asiakkaat myös yllättyvät positiivisesti kertoessani heille olevani myös huonokuuloinen, vertaistuki toimii molempiin suuntiin. Kokemusten tuoman varmuuden ja monien asiakaskohtaamisten myötä työstä on oppinut nyt nauttimaan.
En kiellä, etteikö monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet olleet suurena motivaattorina hakeutua myös juuri tälle alueelle Lappia. Loputtomat mahdollisuudet retkeilyn ja vaelluksen saralla, lumikenkäily sekä laskettelu ja lumilautailu tekevät täällä viihtymisestä helppoa. Myös viikottaiset pulahdukset avantoon tukevat hyvinvointia. Hakeuduttuani työhön, jota kohtaan koen valtavaa paloa, ja ollessani motivoituneen työyhteisön ympäröimänä saa vapaa-aikakin aivan uudenlaisen pilkkeen ja merkityksen. Vapaa-aikaan jaksaa panostaa, kun kuuntelutyöstä palautuminen nopeutui työmuodon muuttuessa. Toki myös arjen säännöllistyminen päivätyön myötä on vaikuttanut asiaan. Nyt puoli vuotta täällä vietettyäni voin vain sanoa, että hyppy tuntemattomaan kannatti. Toki koti-ikävä haastaa ajoittain, mutta ihmissuhteiden hoito onnistuu myös etänä. Perhe ja kaverit tulevat myös mielellään käymään luonani samalla lomaillen ja tutustuen Lappiin. Täällä ollessa ja eläessä tarjoutuu aivan uusi mahdollisuus itseensä tutustumiseen.
Elämä soljuu täällä omalla painollaan eteenpäin, asiat otetaan asioina eikä kuormituta turhasta. Olen myös saanut aivan mahtavia uusia ystäviä ja tuttavuuksia sekä valtavasti uusia kokemuksia omaan henkiseen pääomaan.
Suosittelen kaikille itsensä kuuntelua ja kehon signaalien tarkkailua sekä niihin reagoimista. Unelmien ja haaveiden on hyvä antaa kasvaa, silloin tekee pieniä valintoja niitä kohti arjessa sekä tietoisesti että alitajuisesti. Kuulo ei rajoita, kun keksii toimintamalleja, jotka toimivat juuri henkilökohtaisesti itselle.
Nuorisotoimikunta on päättänyt, että vuonna 2020 on #nutonvuosi ja se tarkoittaa sitä, että aktivoidumme somessa ja nettisivuillamme. Jokaiselle nutolaiselle sekä Viiville, Paulalle ja Tanelille on varattu omat somekuukaudet jolloin ollaan vastuussa somekanavien päivityksestä. Tammi-Helmikuun päivityksistä vastaa Viivi
Listasta näet, kuka Nutosta toimii somevastaavana:
Vallitsevassa koronavirustilanteessa Kuuloliiton tapahtumat on peruttu toistaiseksi ainakin huhtikuun loppuun asti. Tästä syystä myös Moottorikorvat peruvat omat tapahtumansa. Alla lisätietoa Kuuloliiton palveluista koronavirusepidemian aikana.
Palvelemme entiseen tapaan puhelimitse, sähköpostitse ja verkossa sekä kehittelemme myös uusia ohjaus- ja neuvontamenetelmiä. KHL Kuulokeskus palvelee edelleen normaalisti. Seuraathan viestintäämme!
Ohjausta annetaan kuuloon ja kuulonkuntoutukseen liittyvissä asioissa Kuuloliiton neuvontapuhelimessa (09) 580 3370 maanantaisin klo 9-15. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse info@kuuloliitto.fi
Ohjausta ja neuvontaa voi muina aikoina kysyä suoraan liiton toimihenkilöiltä. Järjestötoiminnan työntekijöiltä saa tietoa myös yhdistystoimintaan liittyvistä asioista.
Työelämän neuvontapuhelin (09) 580 3004 on auki seuraavan kerran torstaina 9.4.2020 klo 16.00-18.00. Neuvontapuhelin on tarkoitettu sekä kuulovammaisille että kuulovammaisten työelämän kysymyksiä pohtiville ammattilaisille ja työnantajille. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse: tyoelamaneuvonta@kuuloliitto.fi
Deafmetal ja Kuuloliitto ry olivat mukana Suomalaisen musiikin suurtapahtumassa, Emma-Gaalassa suojelemassa kuuloa jakamalla musiikinkuuntelutulppia gaalavieraille! Kuten varman lukijat tiedätte, kuulo ei ole itsestäänselvyys. Me nuoret halusimme olla myös mukana muistuttamassa musiikin ystäviä järkevistä musiikinkuuntelutavoista ja samalla päästä nauttimaan gaalahumusta yhdessä vieraiden kanssa punaisella matolla. Kerroimme punaisella matolla ihmisille siitä, kuinka tärykalvoa ei ole suunniteltu kestämään sitä desibelimäärää, mitä kaiuttimet on suunniteltu antamaan. Annoimme heille myös Suomen 3M valmistamia korvatulppia, joilla musiikin kuuntelusta pystyy nauttimaan ilman, että siitä on vaaraa tärykalvoille.
Musiikin ystävät ottivat meidät hyvin vastaan punaisella matolla ja moni tulikin juttelemaan järkevistä tavoista nauttia musiikista ja olivat ilahtuneita mahdollisuudesta saada tyylikkääseen pakettiin paketoidut laadukkaan musiikinkuuntelutulpat.
Muistakaa pitää kuulostanne huolta, jotta voidaan kaikki nauttia musiikista vielä vuosien päästä
Nuorisotoimikunnassa jatkavat viime kaudelta Marika Rajala, Johannes Laine, Helmi Viljanmaa, Siiri Helminen ja Vilma Forsell. Uusina toimikuntaan tulivat valituiksi Fanni ja Maiju. Lue alta heidän esittelyt!
Morjens! Olen 18-vuotias tyttö Kainuusta. Opiskelen autoalaa kaksoistutkintona, valmistun siis ajoneuvoasentajaksi ja ylioppilaaksi. Minulle tapahtui äkillinen kuulonalenema oikeaan korvaan 17-vuotiaana. Ensiksi minulla alkoi tinnittämään, jonka jälkeen kuulo heikkeni. Tinnitus jatkuu edelleen, mutta sen kanssa pystyy elämään. Minulla on käytössä oikeassa korvassa Phonak Bolero V90-SP kuulokoje, värinä punainen, koska kerran semmonen on niin saa sitten näkyäkkin! Lisäksi siinä on kohinaohjelma, eli kohina kuuluu kojeesta, joten se vie huomion pois omasta tinnituksesta, suosittelen tinnituksesta kärsiville! Apuvälineenä käytän Roger Pen – mikrofonia. Kuulon heikkeneminen ei ole vaikuttanut vauhdikkaaseen elämääni, sillä minulla on yleensä monta rautaa tulessa, esimerkiksi kaiken näköisen vapaaehtoistoiminnan kautta! -Fanni Heikkinen
Hei! Olen Maiju, 26-vuotias huonokuuloinen äiti keväällä 5-vuotta täyttävälle tytölle. Olen valmistunut peruskoulun jälkeen ammattikoulusta leipuri-kondiittoriksi, mutta se jäi enemmän harrastuksekseni sillä mielenkiintoni siirtyi enemmän lasten parissa työskentelyyn. Minulla on synnynnäinen keskivaikea kuulovamma ja käytän molemmissa korvissa kuulokojeita. Olen ollut Kuuloliiton toiminnassa mukana pienestä pitäen. Leireillä olen ollut sekä leiriläisenä että ohjaajana. Leireiltä ja tapahtumista olen saanut paljon vertaistukea sekä tutustunut uusiin ihmisiin, joista olen saanut elinikäisiä ystäviä sekä löytänyt parhaan ystävän. Nuton toiminnassa olen ollut mukana siitä lähtien kun ikää on riittänyt. -Maiju Walden
Nuto järjesti yhteistyössä risteilyn Kuurojen liiton NTK:n kanssa marraskuussa, mutta rahkeet riitti vielä hyvin järkkäämään päättärit vuodelle 2019. Pieni pikkujoulumuotoinen tapahtuma pidettiin Helsingissä joulukuun tienoilla, jossa oli erikoinen ruokakattaus, mukavaa illallisohjelmaa sekä hauskanpitoa porukan kesken. Paikalle saapui 20 nuorta sekä yllätysvieras, nimittäin eräs herra Korvatunturilta.
Nuorten pikkujouluissa on ollut tapana tuoda 5€:n arvoinen lahja valmiiksi paketoituna, jotka joulupukki jakaa nuorille. Pukin vierailun jälkeen oli lisää ohjelmaa, jonka jälkeen nuoret saivat vaihtaa vapaalle ja lähteä jatkamaan iltaa Helsingin keskustaan. Tälläkin kertaa pikkujoulut olivat oikein onnistuneet, josta Nuto sai huikeita ideoita seuraaviin pikkujouluihin. Ole siis kuulolla, asiasta tiedotetaan Moottorikorvien some-kanavilla Facebookissa, Instagramissa sekä nettisivuilla!
NUORTEN HUONOKUULOISTEN JA KUUROJEN YHTEINEN KAAMOSRISTEILY
kirjoittanut Vilma Forsell
Kuuloliiton ja Kuurojen liiton nuorisotoimikunnat järjestivät yhteistyössä Kaamosristeilyn Itämeren aalloilla marraskuun alussa. Osallistujia risteilyllä oli yhteensä yli 100, ja osallistujia mukana oli ympäri Suomea. vastaavanlaista yhteistyötä organisaatioiden nuorisotoimikuntien välillä on tehty edellisen kerran 15 vuotta sitten.
Tapahtumaa edelsi molempien toimikuntien vuosikokoukset, josta jatkettiin yhteiskuljetuksin kokoustamisen jälkeen suoraan Olympiaterminaaliin risteilyhulinoihin. Kolmepäiväisen risteilyn ohjelman suunnittelu ja organisointi oli jaettu toimikuntien ohjelmatyöryhmien välillä niin, että ensimmäisenä iltana ohjelmasta vastasi Kuuloliitto, ja toisena iltana Kuurojen liitto. Ohjelmaksi oli suunniteltu hauskoja erilaisia tutustumis-, ja jäänrikkomisleikkejä sekä myöhemmin Tukholmaan tutustumisen mahdollistavia monipuolisia ryhmärasteja.
Risteilyllä oli mukana useampi tulkki, jotka mahdollistivat kommunikaation huonokuuloisten ja kuurojen välillä. Toki muitakin kommunikoinnin keinoja oli mahdollista hyödyntää mielikuvitusta vapaasti käyttäen. Risteily sai hyvää palautetta, ja toi toisilleen tuntemattomia ihmisiä yhteen luoden uusia ihmissuhteita ja yhdistäen vanhoja tuttuja. Toive oli vastaavanlaiseen yhteistyöhön ja Moottorikorvien omalle risteilylle. Tässä siis tekemistä Nutolle ensi kaudelle.
Kuuloliiton nuorisotoimikunnan hallituksesta Vilma Forsell ja toimihenkilö Viivi Kilpeläinen osallistuivat lokakuussa IFHOHYP:n vuosikokoukseen (AGM = annual general meeting), joka järjestettiin tänä vuonna Zürichissa Sveitsissä paikallisen kuulojärjestö Jugehörigin ja IFHOHYP:n organisoimana. Mukana suomalaisedustuksena olivat myös Svenska Hörselförbundetin Camilla Mattjus ja IFHOHYP:n hallituksessa sihteerinä toimiva Jenna Junttila. Jenna on toiminut kansainvälisissä pyörteissä jo 8 vuotta, ja luovuttaa nyt sihteerin paikan eteenpäin toimikautensa päättyessä vuosikokouksessa.
Vilma ja Viivi toimivat Suomen Kuuloliiton Nuorisotoimikunnan edustajina delegaattina ja tarkkailijana äänioikeuttaan vuosikokouksessa käyttäen. Molemmat olivat ensi kertaa mukana kansainvälisten huonokuuloisten nuorten vuosikokouksessa, mutta Viiville AGM oli tapahtumana tuttu muutaman vuoden takaa, kun vastaava järjestettiin Suomessa Helsingissä 2017. Viivi oli mukana Moottorikorvien kanssa organisoimassa tapahtumaa. Helsingin AGM oli todella pidetty, tätä vahvisti vielä vuosienkin jälkeen saadut kehut tapahtumasta ja muiden jäsenmaiden vuolaat kehut Suomesta.
IFHOHYP:n toiminnan kulmakivet ovat AGM:n lisäksi Study Sessionit, jotka ovat tietynlaisia opintoleirejä. Siellä keskustellaan kuuloalan järjestöille tärkeistä aiheista, kuten vaikuttamisesta, vammaisten oikeuksista ja tasa-arvosta, ja toki kevyemmistäkin aiheista. Suuri merkitys tapahtumilla yksilölle on sen tarjoama vertaistuki ja ihmissuhteet. Niiden merkitystä ei voi nuoren huonokuuloisen elämässä korostaa tarpeeksi. Esteettömyyteen ja jokaisen yksilön samoihin mahdollisuuksiin pyrkivällä Kuuloliitolla on pitkät perinteet huonokuuloisten nuorten kansainvälisyyteen tukemisessa.
Tapahtuman pääpaino oli vuosikokouksessa, mutta paikallisjärjestö oli järjestänyt monipuolista toimintaa muille päiville mahdollistaen tutustumisen ja verkostoitumisen muiden maiden huonokuuloisten nuorten kanssa, sekä tutustumisen paikalliseen kulttuuriin ja maan antimiin. Toki tapahtumassa oli myös monipuolisia esiintyjiä lisäämässä tietoa esimerkiksi vaikuttamisesta YK:n tasolla, ja voimaantumisen käsitteestä ja merkityksestä yksilön ja yhteisön kannalta. Vapaa-ajalla kävimme kiertämässä Zürichin ja naapurikaupunki Luzernen kaunista kaupunkia, ja ihailemassa kaunista vuoristoa.
On selvää, että jäsenmaiden välillä on eroja esteettömyyden ja saavutettavuuden saralla. Kuulon apuvälineiden saatavuus ja kustannukset vaihtelevat todella paljon. Matka avasi silmiä, ja lisäsi kiitollisuutta suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Suomessa pidetään omista huolta. Kuulon apuvälineiden kustannukset eivät ole este niiden käyttöönotolle ja kuulon kuntoutukselle. Muissa maissa tilanne saattaa epäoikeudenmukaisesti olla niin, että yksilö jää ilman kuntoutusta oman taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Tulevana kesänä 2020 Summer Camp järjestetään Kanadassa, ja sitä seuraavana vuonna Georgiassa. Seuraavan AGM:n sijainti ja ajankohta ovat vielä työn alla, mutta selvinnevät loppu- tai alkuvuoden aikana.
Keskustelua IFHOHYP:n jäsenmaiden lähettiläiden kanssa herätti IFHOHYP:n jäsenmaiden yhteisöllisyys ja yhteistyön rakentaminen. Keskustelua saatiin aikaiseksi mahdollisesta jäsenmaiden huonokuuloisten nuorten välisestä vaihtotoiminnasta. Maiden huonokuuloisten nuorten motivoituneisuus ja vapaaehtoistyö tällaisten järjestämistä kohtaan mahdollistaisivat toiminnan kokeilemisen ja jatkamisen sen onnistuessa.
On varmaa, että vieraalla kielellä puhuminen jännittää alkuun. Se on täysin normaalia ottaen huomioon, että huonon kuulon ja erilaisten aksenttien vuoksi joutuu ponnistella ymmärtämisen kanssa luomukorvaa enemmän. Tällaisia ajatuksia Viivi ja Vilma kävivät läpi lentokoneen noustessa ilmaan Helsinki-Vantaalla ja viimeistään sen laskeutuessa Zürichiin. Kaikki ajattelevat samoin! Tärkeää on kuitenkin lähteä toimintaan mukaan rohkeasti, koska rohkeus ja yritteliäisyys palkitaan varmasti. Kirjoitustulkkaus helpottaa myös mukana pysymistä. Pieni epämukavuusalueelle hyppääminen voi avata uskomattomia ovia, kuten tämäkin reissu osallistujille todisti!
IFHOHYP:n toimintaa pääsee seuraamaan sosiaalisessa mediassa IFHOHYP – ja Unofficial group of IFHOHYP -ryhmässä Facebookissa ja IFHOHYP:n Instagramissa. Sitä kautta tapahtuu myös tiedottaminen tulevista tapahtumista. Moottorikorvien kansainvälisyysvastaava Vilmaan voi ottaa yhteyttä kansainvälisen toiminnan kiinnostaessa.
